Tästä alkaa siis Onnin noutoprojekti - ehkäpä meillä vielä joskus on noudon handlaava lapinkoira.

Lähtökohdat: 
- en ole itse kouluttanut yhtäkään kunnolla noutavaa koiraa
- Osku osaa nostaa, pitää ja rynniä kapulan luo - noutaminen itsessään hillitöntä sähläämistä (kapula tippuu, pitämisaika on liian lyhyt jne.)

Onni osaa: 
- tökkiä kapulaa nenällä, makustelee hampailla
- istua sivulla odottamassa rauhassa, kun heitän kapulan
- lähtee reippaasti kapulan luo, suurella todennäköisyydellä nostaa sen suuhun ja kääntyy ohjaajaa kohti -> pudottaa
- kiinnostuu kovasti liikkuvasta kapulasta, kahden kapulan/lelun leikki on tuttu

Onni ei osaa: 
- pitää kapulaa rentoutuneena (pitää kyllä tunnaritikkua/kapulaa suussaan, kun sen sinne laitan, mutta paineistuu kovasti)
- tuoda kapulaa luo

Alkutilannehan oli siis se, ettei Onni tahtonut koskea kapulaan ollenkaan. Aloitin naksuttelemalla, istuin sitä vastapäätä ja vaadin Onnilta ensin vain katsetta kapulaan, sitten tökkäämistä ja nyt se kokeilee hampaillaan - joskus nostaa. Onni tykkää kapulasta eniten, kun se liikkuu, joten aloin hyvin nopsaan heittää sitä. Onnille odottaminen ei ole ongelma ja se rynnistää mielellään kapulan luo. Kahden kapulan leikissä se on usein innostunut, ottaa kapuloita suuhun ja kuljettelee niitä koko ajan pidempiä aikoja.

Ostin eilen ohjatun noudon kapulan, joten sitä testailtiin tänään ekaa kertaa. Viskelin sitä, Onni juoksi innoissaan sitä hakemaan ja naksuttelin, kun nosti ja piti suussa. Muutamia naksutteluja "ota"-käskyllä maasta, tarjoaa jo sitäkin! Kanteli ihan erilailla ja iloisena, verrattuna eiliseen tuntui itsestäkin huomattavasti paremmalta.