Pojat ovat viettäneet hiljaiseloa mamman sairastellessa kuumeista räkätautia sängyn pohjalla. Sankka lumipyry saavutti Ristiinan eilisaamuna, joten aamupäivästä ne kuoriutuivat hangen syövereistä ja pääsivät sisälle lämpimään. Pojat ottivat kiireettömän oleilun rennosti ja seuraavat kolme-neljä tuntia ne makasivatkin kumpikin omalla kohdallaan kuin tajuttomina - mitähän sitä yöllä tulikaan tehtyä? Iltapäivästä meininki kuitenkin hieman virkistyi ja päätin, että pitää kerrankin käyttää joutoaika hyödyksi - ja eikun naksutin ja namit esille.

Ensin vuoroon pääsi Osku, naksuttelin sille pari istumista ja noutokapulan ollessa kateissa, palkkaa tuli tällä kertaa lelun nostoista. Me ollaan nyt tosi pitkään junnattu vaiheessa, jossa Osku ei osaa pitää kapulaa suussaan. Se siis nostaa sen, mutta pudottaa melkeinpä heti - eikä voi toimia se suussaan. Nostaa se osaa lattialta, maasta ja vaikka kädestä, mutta pitäminen on se ongelma. Olen nyt ollut tarkkana, ettei se pääse pudottamaan vaan olen ottanut lelun/kapulan tms sen suusta melkeinpä heti, kun nosto ylös on tapahtunut. Mitenhän tässä kannattaisi edetä? Ongelman syntyjuuret ovat mun hätiköinnistä, aloin heti kun Osku hoksasi kapulan noston heittää sitä ja nyt liike on muuten kokonainen - Osku siis odottaa kun heitän, hakee ja nostaa kun käsken mutta kapula putoaa heti, kun se on sen muutaman sekunnin ajan ollut sen suussa. Pohdintaa pohdintaa.. Muutama oikein näpsäkkäkin nosto, joten palkat ja lopetus.

Kaukoja ihan läheltä, palkkasin kun maa oli nopea ja kun istu oli nopea. Sain myös pari oikein nättiä vaihtoa istu - seiso onnistui myös, mutta seiso on sille liikkeenä vielä vähän outo (vahvista!) joka näkyy myös liikkeestä seisomisessa, mutta minkä se koira voi, että ei ole opetettu..

Koirat vaihtoon ja Osku oven taakse. Onnille naksu on uusi juttu, mutta palkkailin kontaktista ja pikkuhiljaa alkoi herrallakin välähtää ;-) Myös Onnille noutokapula on inho juttu, se on kiinnostunut siitä tasan niin kauan kuin se liikkuu. Aiemmat naksutreenit, joissa olisin palkannut sitä koskettamisesta ovat menneet siihen, että Onni vaan tuijottaa minua.. Eilen annoin sille rauhassa aikaa pohtia ja näytin, että tämä tässä on lelu ja tähän pitäisi koskea ja hetken päästä saatiinkin hienosti kosketukset joissa hampaatkin mukana - jeeee!! Tästä palkat ja lelu sivuun. Muutama maahanmeno hissinä ja kyllä Onni osaa, vauhtia vaan ei ole kovin paljoa. Muutama reipaskin alasmeno, joten palkkaa ja runsaasti kehuja. Onnille myös istu, nättiä mutta tarjoaisi mieluummin maahan kun siitä sai äsken namia ;-D

Ulkotreenit myöskin, niistä tarkempaa selostusta myöhemmin.