Lämpimät kiitokset vielä kertaalleen onnitteluista! Edelleen elän jossain uskomattomassa fiiliksessä, käytiinkö me tosiaan kokeessa ja menikö meillä tosissaan noin hyvin :-D Videoita katsellessa on tullut huomattua monta tyhmää pientä virhettä, mm. oma elekieli on ihan liian kirjavaa. Marraskuuhun on onneksi vielä hetki aikaa ja sitä odotellessa ehtii onneksi treenata kaikkea varmemmaksi. Nyt on kuitenkin koekynnys ylitetty ja tokokärpänen pääsi puraisemaan pahemman kerran ;-)

Monen monta kysymystä olen lähipäivien aikana saanut koskien tuota meidän luokanvaihtoa. Homma näyttää nyt siltä, että marraskuussa kokeillaan joka tapauksessa vielä alokasluokassa. Avoimen liikkeet ovat niin kesken, ettei ole mitään järkeä lähteä koiraa/itseä kiusaamaan. Lisäksi tekee ihan hyvää tehdä vielä vähän helpompia juttuja/kerätä sitä kokemusta, joten aikaisintaan keväällä suuntaamme katseet kohti ylemmän luokan juttuja. Pikkuhiljaa aletaan kuitenkin tutustumaan varsinkin sinne noutokapulan ihmeelliseen maailmaan, vielä tuo pikkuapina noutaa - sitä päivää vaan odotellessa!

Pari päivää on molemmat pojat saaneet viettää ihan rauhassa ilman treenailuja, sunnuntaina juhlittiin Mikon 16v synttäreitä ja eilen mummo&Kauko kävivät vielä myöhäisonnittelemassa sankaria. Mummon kyläily on meillä aina sellainen kohokohta, koirat ovat liikuttavan innoissaan eikä se mummollekaan kovin vastentahtoista näytä olevan :-) Tänään tehtiin ekaa kertaa pidempi peltoilulenkki uutta kameraa ulkoiluttaessa ja pojatkin pääsivät purkamaan energialatauksia oikein olan takaa. Sisällä tutustuttiin Onnin kanssa ekoja kertoja naksuttimen avulla noutokapulaan sekä kaukokäskyjen maahan-istu ja istu-maahan vaihtoihin. Tänään saatiin Onni tökkäämään nenällä sekä oikeaa kapulaa että puutikkua, vielä se joku päivä menee suuhunkin, kun tehdään pieni pätkä kerrallaan. Jes! Tänään ei normaalista poiketen treenata ohjatusti, kun Annilla on kirjoitukset ja miä en saa autoa. Perjantaina sitten agitreenit, ihan hyvä pitää kevyempiä päiviä välillä. :-)