Oskulla oli jälleen tänään mieluisa päivä, kun illalla oli suuntana Rämälä ja agilitytreenit. Kartturi hurautteli ensimmäistä kertaa itse ja fiilis oli aika mainio, ei ollut kiire minnekään!

Paikalle oli saapunut tällä kertaa isompi joukko (n. 7-8 koirakkoa) porukkaa, joten alkuun Osku sai odotella autossa vuoroaan päästä pihalle. Kun sopiva väli sattui, otin Oskun pihalle eikä se juuri välittänyt muista herroista, joista osa vähän sille puhkuikin - loistavaa! Nenä nuuhki ulkosalla ahkeraan, mutta siellä se saa sitä tehdäkin, kunhan hallissa ollaan iisisti. Pihalla tehtiin kerran a niin, että vieressä meillä oli kultsunarttu omistajansa kera, Oskua olisi kiinnostanut mutta kun taskusta löytyi nakkeja päätti Oskukin unohtaa tytöistä haaveilun. Kentällä pyysin siltä muutaman perusasennon ja pienen pätkän seuraamista, kontakti oli ihan nättiä ja tärkeintä tällä hetkellä on, että hommat sujuvat vaikka muita koiria onkin lähistöllä.

Halliin Krista oli suunnitellut vauhdikkaan varsin hyppypainotteisen radanpätkän, josta Oskun kanssa suoritimme puolikkaan. Meidän pätkällä esteinä oli hyppyjä, putki ja muuri. Oskulla oli vauhtia ja ennenkaikkea, se oli mukana hommissa kokoajan! Itsekin muistin ottaa asiat topakasti, mutta iloisella mielellä eikä Oskulle jäänyt aikaa jäädä miettimään muita hallin häiriöitä. Lopuksi tehtiin hallissa ihan vaan "jotain esteitä" ja Osku oli mukana vain edelleen. Ihana juttu!! Erityisesti oli ihanaa katsoa, kun herralla heilui häntä ihan kokoajan. Loistavaa Osku! Tällaisen treenikerran jälkeen jaksaa taas niitä vähän huonomminkin menneitä, joista toivottavasti selvitään yhtä hienosti kuin ennenkin.