Miten sitä voikin olla niin onneton, ettei osaa yhtä 11kk vanhaa Onni-nimistä koirapoikaa kouluttaa? Onni on jotenkin niin kiltti ja pieni ja herkkä, että luupää-Oskun jälkeen olen ihan kädetön, kun sille pitää olla vaan kiltti ja kannustava ja iloinen.. Meidän murheenkryyni seuraaminen on ollut jo pidemmän aikaa tekemisen alla ja eilen, kun Onni oli ensin 4,5 tuntia ihmismassatapahtumassa ja sen jälkeen vielä lenkkeili 4km otin namit ja koiran ja pyysin seuraamaan. Eihän se seurannut, eikä mitään muutakaan, istui mun vieressä ja näytti siltä, että viimeisin asia minkä se suostuu tekemään liittyy tokoon. Ärähdin, kun ei lähtenyt liikkeelle ja Onni meni maahan. Sen jälkeen sitten koira vapaaksi ja sisälle hengittämään syvään. a) koira oli väsynyt b) mun ei olisi missään tapauksessa pitänyt tokoilla sen kanssa ollenkaan, epävarma ja osaamaton koira - ärtyyntynyt omistaja = ei hyvä. Onnia inhotti, annoin siankorvan ja vein sen aitaukseen yöksi. Nyt pidetään viikon tokotauko kaikesta, lauantaina mennään ekaa kertaa syksyn jälkeen ohjattuihin treeneihin ja katsotaan, mitä aletaan tekemään.

Tuusniemen ryhmikseen on kuulemma ilmoitettu 48 suomenlapinkoiraa, tulee taas pitkä päivä.