Tänään päästiin polvileikkauksen siirtymisen/peruuntumisen vuoksi pitkästä aikaa treeneihin - ja kyllä kannatti. Ennen omaa vuoroa käytin Pauliinan kanssa Onnin pissalla ja heitin vielä hetkeksi autoon odottamaan. Halliin oli rakenneltu parin putken pyöritys ja yksittäisenä esteenä tehtiin keppejä, kujilla kuten ennenkin. Onnilla oli vauhtia ja se haki putketkin ilman ongelmia - jes! Keppeihinkin on selvästi alkanut tulla rytmi, molemmilta puolilta sujui ok :-)

Ulkona odottikin sitten astetta haasteellisempi radanpätkä, aiheena takana leikkaus.

Ekan hypyn taakse jätin Onnin vähän sillä fiiliksellä, että "Saa nähdä kuinka hitaasti sieltä lähdetään", mutta Onni yllätti asiantuntijatkin lähtevällä kuin räjähtävällä voimalla ja alkuun piti ihan miettiä, että mihin päin tuollaista sinkoa pitäisi muka ohjatakin ;-D Kolmoshypyn jälkeen tein takaaleikkauksen samoin kuin seiskan jälkeen, Onnilla oli vauhtia enemmän kuin ikinä ja se haki esteet todella hienosti jo kaukaa. Myös irtoaminen on kehittynyt hurjasti, vau! Ekan kerran jälkeen nappisuoritus, eikä itsellekään kummempia moitteita. Toinen kerta tehtiin toisinpäin, ennen viimeistä estettä yritin monesta jotain epämääräistä tässätässätässä-kutsua, jolloin vika hyppy kiellettiin useamman kerran. Kun lopulta oma suu huuteli ainoastaan sitä hyppy-käskyä ja kroppa ohjasi eteenpäin, meni vikakin este hienosti ja fiilis oli kyllä mahtava - me osataan! :-)

Väliajalla seuraamista ja paikkamakuu, hienosti meni :-)

Tämän avulla jaksaakin sitten ne kaikki paskemmatkin treenailut :-D!