Tällä viikolla pohdinnan alla on ollut erityisesti Onnin korvattomuus, johon taisikin löytyä selitys jostain ihan muualta kuin luultiin.. Poikien kanssa on kiinnitetty erityisesti hihnassa kulkemiseen (yhdessä) huomiota, varsinkin Oskun intoutuessa lenkkeilemään se alkaa helposti vetää ja minähän sitä tietysti kiellän.. Ilmeisesti Onni kilttinä poikana on ottanut itseensä Oskun komentelut, vaikkei ne millään tavalla ole kohdistuneet siihen. Tänään kotona hihnaleikkejä (Onnis sai siis repiä hihnaansa vetoleluna tms) ja luoksetulotkin alkoivat sujua pienien epävarmuuksien jälkeen. :-) Toivottavasti Onnin luotto mammaan palaa nopeasti ja mamma  kirjoittaa otsaansa muistilapun: muista kehua koiraa!

Leikkien tiimellykessä tehtiin Onnisen kanssa myös muutama hieman pidempi suora seuraamispätkä ja ihan kuin olisin kuvitellut paikankin olevan suht kohdallaan! Perusasennossa käännöksiä paikallaan, sujuu hyvin. Lyhyt paikkamakuu ja luoksetulo ilman loppuasentoa, tosi jees nekin :)