Syksy toi paljon muutoksia tullessaan, suurimpana mainittakoon että allekirjoittanut muutti koko parikymppisen elämänsä Lahteen - Suomen Chicagoon syyskuun loppupuolella. Uusi koti sijaitsee keskustan läheisyydessä seitsemän kerroksisen kerrostalon kolmannessa kerroksessa.



Lahti on osoittautunut oikein mukavaksi kaupungiksi, jossa sekä minä että koirat viihdytään. Koirapojat matkustavat Ristiina-Lahti väliä tasaisin väliajoin vähän vuorotellen ja ainakin tällä hetkellä järjestely toimii mukavasti; vanhempanikaan kun eivät mielellään olisi kokonaan koiratta. 

Harrastusrintamalla on ollut kovin hiljaista. Uudessa kaupungissa on vienyt aikansa löytää harrastusmahdollisuuksia, mutta täysin toimettomana ei siitäkään huolimatta maltettu olla. Onni on päässyt sisälle koirapuistomaailmaan - missäpä muualla kovin sosiaalinen ja iloinen lapinkoirapoika olisi omimmillaan? Kavereita riittää ja Onni on käyttäytynyt paremmin kuin hyvin. :) Muutenkin kaupunkikäytös on tullut molemmille herroille kuin luonnostaan - sisällä ei haukuta, hihnassa kuljetaan hienosti ja vapaanakin pysytään valvovan silmän alla. Huippua! Tokoilemassa ollaan käyty harvakseltaan, mutta kumpikin pojista on päässyt kunnostautumaan omien ongelmaliikkeidensä kanssa.



Onni tahkoaa yhä noudon kanssa ja Oskun kanssa treenaillaan paikkamakuuta erilaisten häiriöiden alla. Noudosta ollaan yritetty tehdä leikkimielisempää opettelemalla pitämään ja nostamaan kaikkea muutakin kapulan lisäksi; uusimpana viihdykkeenä (ainakin omistajalle) on, kun Onni pitää nakkia suussa käskystä syömättä sitä...



Muuten pojille kuuluu oikein hyvää - tällä hetkellä aloitellaan Ristiinassa joululomaa ja uutta tulevaa vuotta. Pojat aloittelevat kasvattamaan uutta turkkia ja ensi vuodelle tehdään pikkuhiljaa uusia suunnitelmia. Tavoitteita tehtiin kuluvalle vuodellekin, ohessa niiden toteutumisesta ja jotain uutta ensi vuodellekin.

Osku kävi näyttämässä silmiään paneelissa, tottisteli iloisella asenteella sekä pyörähti muutamassa näyttelyssä ihan mukavilla tuloksilla. Jälkimetässä käytiin kerran ja mukavaahan sielläkin oli. 

Onni kävi syksyllä silmätarkissa. Tokokokeissa pyörähdettiin hakemassa avosta kolme nollaa. Agiliidelty ei muutamia pikkutreenejä lukuunottamatta. BH-kokeessa käytiin hakemassa hylsy. Näyttelykäyntejä oli kuusi, joista tuloksena 1x SERT ja 1x VARA-SERT sekä eka PU-sijoitus.

Itse hyllytin matikan, joten en saanut valkolakkia. Koulupaikka kuitenkin irtosi ja muutin omilleni syksyllä. Treenimotivaatiota oli vielä keväällä, syksyä kohden sekin kuitenkin hiipui. Uudella paikkakunnalla treenihommat on vielä hyvin avonaiset, joten viimeiset pari kk ollaan vaan totuteltu uuteen. Sairaalassa on tänä vuonna saatu "lomailla" taas ihan huolella, joten se siitä terveydestä ja paremmin voimisesta sitten.

Vuosi 2011 voisi näyttää hyvällä tuurilla tältä:

Osku: 
- muutama näyttelykäynti
- silmätarkastus
- iloisia treenejä lajissa kuin lajissa

Onni:
- muutamia näyttelykäyntejä
- tokon AVO-tulos 
- se virallinen agistartti ?
- BH

Ennenkaikkea etsitään kadonnut koiraharrastusmotivaatio takaisin, nautitaan toistemme seurasta sekä toivotaan, että pysyisimme terveinä.



Ohessa kuvatodiste Titan ja mun tekeleestä eräänä sunnuntai-iltapäivänä: Moi Lahti !

 Viime viikolla käytiin Kookoolla Lauran, Taimin ja Arvin kanssa. Tehtiin pienesti agihommia, kepkepkep ja muutamaa hyppyä puomin ja a:n ohessa. Onkka teki ihan semi-mukavasti. Noutoa esiteltiin Lauralle, muutamia kokeilemisen arvoisia vinkkejä saatiin ja näillä jatketaan rakentelua. Jutusteltiin myös luoksetulohommista, sain Taimin tekemisestä pari ideaa ja näillä edetään myökin. 

Tänään käytiin omilla huudeilla jälleen Lauran kanssa (valitettavasti viimeistä kertaa :--( )puuhastelemassa tokon merkeissä. Lauraa odotellessa naksuttelin kosketusalustaa ja Onkkahan on hoksannut yllättävän nopsaan idean - jee! Rakenneltiin ruutu, jonne Onkka sai juoksennella - nyt on etenemistä suunnitteilla siinäkin. Ekstemporee noutoa, jota tehtiin yllättävän ok-ilmeellä. Kaukojen pari ekaa vaihtoa, jäävät ja lopuksi makuu ohjaajien ollessa piilossa - Onkka makasi tosi rauhassa hyvällä ilmeellä, vaikka Laura kävi välillä korjaamassa Taimin asentoa, aikaa n. 3min. 

Tällä viikolla nähtiin myös (vihdoin!) Sarin Seppo-herra, jolla ikää kokonaiset 9 viikkoa. Sain ikioman hoitolapsen ja Onkka leikkikaverin, jee! Ohessa söpistelykuva herralapsesta, aaawww. 

Lopputulos näytti siis tältä: AVO ER1 PU3 VARA-SERT

"Parkinruskea. Keskikokoinen. Mittasuhteiltaan oikea. Hieman kevyt, komea pää. Erinom. runko ja raajarakenne. Turkki ei parhaimmillaan. Oik. asentoinen häntä. Kevyt pitkäaskelinen liike. Rauhallinen luonne."

Lauantaina käytiin kotinäyttelyssä molempien koirien kanssa, kun Ristiinassa oli KR ja tuomarina toimi Arvi Elmén. Onkka esiintyi kolmen koiran avoimessa luokassa ja Osku valioherroissa. Molemmat saivat kivat arvostelut ja käyttäytyivät sekä esiintyivät tosi hienosti koko reissun ajan - jee! 

Arvostelut:

Onni;
"Voimakkuusaste oikea. Hyvä pää, samoin ylälinja ja häntä. Hyvät kulmaukset. Luusto voisi olla vankempaa. Liikkuu hyvin. Parkinruskea vaalein merkein. Turkki ei parhaimmillaan."
AVO EH2

Osku;
"Mittasuhteet ok! Oikealinjainen kevyehkö pää. Hyvä ylälinja. Vaatimaton häntä. Hyvät kulmaukset, samoin luusto. Hyvä turkki. Väritys karhunmusta vaalein merkein. Miellyttävä luonne."
VAL ERI2 PU4



Tällä viikolla Onkka käy vielä Mikkelin ryhmiksessä kiertämässä kehää, jonka jälkeen jäädään pudottelemaan turkkeja :--) 

Viime kokeen jälkeiset fiilikset on olleet vähän nahkeat erityisesti paikkamakuun osalta. Keskiviikkona käytiin Urpolassa Annin ja Marin (Dino, Zia ja Jesse) kanssa puuhastelemassa ja jee, kuinka hienot treenit olivatkaan! 

Annia odotellessa liikkuroin Jessen sekä treenasin Oskun. Osku teki vapaana seuraamisen, jäävät, kaukot, luoksetulon sekä noudon. Se oli hauskalla tuulella, revitteli vaan minkä kerkesi ja oli kyllä aivan liekeissä, kun pitkästä aikaa pääsi mukaan. 

Onni teki ensin yksilöliikkeet ja myöhemmin makuun. Seuraaminen oli tosi kivaa, käännöksiä pitää vahvistella vielä. Jäävät jees, palkkasin seisomisesta edestä. Kaukot sujuu, toistoja tähänkin, mutta toimailee. Dinon saapuessa häiriöksi vielä noutoa, kapulaa en saanut käteen asti mutta suussa kävi ja ilme oli iloinen. Huippua! Makuu tehtiin Onnin maatessa keskellä (reilu 3min) ilman ongelmia. Ite olin piilossa, Mari ja Anni seisoi kaukalon laidalla joten sain rapottia Onnin olemisesta koko ajan. Hieno mies :) 

 Tavoitteita ei juuri ollut, tahtoisn Onnille vauhdikkaan ja hyvän mielen jättävän treenin - semmoinen saatiin! Onkka oli taitava ja innostuin itekin hommasta :) 

Ohessa hupaisia kuvia, on se aika pätevä kakara. 

Ensin tehtiin paikkamakuu, itse toimin samalla ns. liikkurina. Onni meni ensimmäisellä käskyllä maahan (jee!), mutta heti kun ehdin piiloon, huuteli Mari, että Onni nousi. Palasin, pyysin uudestaan maahan ja menin piiloon. Kävin näkymättömissä, kävin kehumassa koiraa ja sen jälkeen n. 1,5min piiloillen. Välillä vilkuilin ja ihan rauhassa tuntui olevan. Kokeesta jäi siis epävarma fiilis, plääh! Näitä lisää. 

Muut liikkeet tehtiin Marin liikkuroidessa. Seuraaminen oli jees, samoin jäävät. Kaukot tehtiin läheltä, vaihdot napakat ja kivat! Kapulalle Onni lähti ripeästi, nosti ja kääntyi kohti - tästä palkkailua. Hyppyä ei tehty. Onni oli ihan mukavalla vireellä liikenteessä, jihuu :) 

Treenejen jälkeen ajelin Lehmuskylään, jossa villakoirat painelivat ympäri kaukaloa sillä aikaa, kun keskityin ihastelemaan Katjan Brunoa.. On se ihana! :) 


Kuvassa siis Canmoy's American Brownie "Bruno".

Kerimäki oli oikein kiva kisapaikka, järkkäily oli jees ja tykkäsin tiukahkon tuomarin tyylistä. Onni oli koko ajan hienosti mukana, paikkamakuun aikaan selvästi liian korkeassa vireessä (kiljui, hepuloi) mutta yksilöliikkeitä tehdessä tuntui pitkästä aikaa (!) siltä, että hommia tehdään yhdessä. Korjattavaa on ja treenattavaa riittää, mutta tästä on kyllä kiva lähteä korjaamaankin - miä jo suunnittelin laittavani parkkiapinan varhaiseläkkeelle... ;--) 

Ohessa pisteet: 

Paikkamakuu: 0 (vierestä nousi koira ja tuli piiloon, Onni hipsi hetken päästä perässä - ensimmäinen kerta ikinä).
Seuraaminen: 7½ (turhia lisäkäskyjä, koira kuulemma seurasi nätisti ja olisi seurannut ilman käännösten käskyjäkin)
Liikkeestä maahanmeno: 0 (jäi seisomaan, plää)
Luoksetulo: 5 (hiukan himmasi, mutta läpijuoksu) 
Liikkeestä seisominen: 8 (liike ok, perusasento vino ja haisteli ennen kuin menin vierelle)
Noutaminen: 0 (ei lähtenyt edes kapulan luo, inhaa!)
Kaukokäskyt: 0 (tjoo, ennen omaa vuoroa teki niin nätisti että)
Hyppy: 9 (perusasento vino)
Kokonaisvaikutus: 8 (osaahan se ja erityiskiitosta vireestä, kuulemma kiva koira!)
AVO0 72p

Jep, säälittävältä se näyttää, mutta ei ihan niin säälittävältä tuntunut. Miä oon loppuenlopuksi paikkamakuuta lukuunottamatta tyytyväinen tuohon koiraparkaan.

Miren ja Nalan ykkönen jäi hiuskarvan varaan, mutta hei - ilman teitä olisikin tullut yksinäistä! ;--) Heidille ja Demille onnea ykkösestä ja tervemenoa voivottelemaan!